Pontuksen & Amigon arki

SIVUT OVAT MUUTTUNEET !!!

2008-12-11T06:01:00+02:00

UUDET SIVUT OSOITTEESSA:

www.signaali.figgy.eu

TERVETULOA !!!

Hyvää itsenäisyyspäivää !!!

2008-12-06T09:56:00+02:00

Olen lilja sinun laaksossasi
Olen lumi sinun peitteenäsi
Ja niin kuin olen osa sinua
myös sinä olet osa minua
Sinulta sain juuret elämään

Hyvää Itsenäisyyspäivää !!!

Luntaa tulvillaan...

2008-11-24T08:59:00+02:00

Lunta... Mitä se on ihmettelin viimeviikolla. Uh se on märkää ja kylmää totesin,mutta kun isovelikin menee ei se taida olla vaarallista. Ah miten se onkaan ihanaa lopulta totesin. Olen nyt sitten aivan hurmoksessa,kun sitä LUNTA on vain lisää ja lisää satanut. Mä osaan jäljestää > siis jäljestän jäniksen ja muiden eläinten hajujua ... Mamma nyt ei oikein pidä siitä, että jäljestä remmisä. No minkäs mä sille voin että mussa on "metsästyskoiran" vikaa ;). Meillä on ollut kaikill flunssaa( on vieläkin). Ekaksi olin mä, sitten Popi ja on vieläkin. Ja sitten vielä mamma. Popilla on aikamoinen yskä,mutta onneksi paranemaan päin...Mammakin oli tossa viikonloppuna kipeenä. Se on vain nukkunut suuremmaksi osaksi.Mutta päästiin me silti ulos juokseen,kun toi remmilenkki ei maistunut.

Jeee ihanaa lunta...

Lumi painia...

Kyl mä saan sut kii...Odotappas vaan...

SAINPAS!!!

Käymme yhdessä ain,käymme aina rinnakkain...

Ihana luminen käytävä...

Amsu löysi leukaluun mettästä... Kenenlie...

Muistoksi!!!

2008-11-11T21:11:00+02:00

Kaikille tänä syksynä ajasta iäisyyteen siirtyneille leoille muistoksi. Liian monta, liian nuorta leoa on lähtenyt koiraenkeleiksi. Kun ikävä ja tuska viiltää sydämeen ,se rakkautta on ja ikävää. Muistot kauniit meitä lohduttaa...

"Satumetsän laidalla oli portti.
Se oli pieni portti, pienin kaikista.
Niin vihreä se portti oli ja täynnä pieniä kirsikankukkia.
Siitä mahtui kulkemaan läpi vain harvassa ja yksitellen.
Se oli taivaan portti pois Satumetsästä.
Ja sen portin läpi kulkivat kerran kaikki koirat,
niin rauhallisena mieleltään, kevyesti askeltaen.
Portin takana oli ikuinen meri ja suuremmat metsät.
Se oli uusi kaunis maailma, satujen koirataivas.
Kerran iltana rauhaisana, portin luokse kulki koira.
Ei vanha iältänsä, mutta uupunut voimiltansa.
Rauhallisena se kulki, kulki ikuisuuden portille
niin pienelle portille, josta läpi kuljettiin vain yksin.
Pieni koira istui, katsoi portista kauas.
Näki valon ja ihastui siihen, niin kauniilta valo näytti.
Olisi valon ottanut kiinni, mutta se paistoi portin toisella puolella.
Niin askeleen rohkean otti lähemmäs.
Niin kuin tähdeksi olisi syntynyt, pieni koira,
se muuttui kevyeksi aivan, niin onnelliseksi se itsensä tunsi.
Valo kaunis teki sen taas nuoreksi ja rohkeaksi.
Se istui katsomaan, odottamaan seuraavaa kulkijaa.
Niin on koirani mennyt siitä portista…
Kauniimmalla puolen ne vapaana juoksentelevat.
Miksi suren, miksi itken niin paljon?
Koirani on rauhallinen ja tyyni. Sen on hyvä olla."
-tuntematon

Pontuksen uudet valjaat ...

2008-11-10T08:56:00+02:00

No niin meikä poika sai uudet valjaat lauantaina. Lähdimme huristelemaan launatai aamupäivällä eläinkauppoihin,kun mamma halusi minulle nahkavaljaat. Oikeen kunnolliset eikä mitkään hilavitkuttimet. Ja lopulta sellaiset löysimme. Mä sain olla huomion keskipiste!!! Amigo sai odottaa autossa,kun kävimme sovittamassa valjaita. Mua kehuttiin ja rapsuteltiin eläinkaupassa :))) Onpa se niin rauhallinen totesi eräs nainen mammalleni ... Mamma siihen, no onhan se JOOOOOO rauhallinen. Mitä nyt siihen lisäämään, että tulkaa meille kattomaan,kun Amigon kanssa pistetään ranttaliksi hihiii... Ohan mulla jo ikää, niin mitä sitä hötkyilemään,kun tarkoitus on olla paikallaan sovituksen ajan. Mä sain jopa namin ,kun niin kovin namulaaria haistelin. Varastaa ei saa,mutta myyjä anto mulle namin sieltä laarista NJAM!!! Mamma päätti ostaa Amigollekin nahkavaljaat,kun nuo mitkä nyt on käytössä eivät oikeen sovellu hyvin lenkkeilyyn. Amigon mielestä ne on hirveet,kun ovat punaset väriltään. On aivan maassa,kun joutuu tyttöjen valjaissa kulkemaan. Mutta kai se niihin tottuu (huh mulla sentään on mustat). :))) Isänpäivää vietimme perheen parissa meillä kotona. Mamma oli valmistanut isänpäivä lounaan. Kaikki olivat paikalla paitsi mamman mummo,joka oli Tukholmassa siskonsa luona. Kotona oli lämmin tunnelma kera kynttilöiden,vaikka ulkona satoikin vettä kaatamalla ja oli synkkää. Illal mamma jälleen purskahti itkuun. Jälleen oli nuori leo poistunut keskuudestamme. Tämä on jo aivan liikaa. Mammalle palsi jälleen mieleen tapahtumat siitä miten minulle tässä kävi. Kovin se taas meitä suukotteli ja halasi. Kai se pelkää sitä jos meillekin kävisi niin ikävästi. Surullisia asioita,jotka saavat jälleen taas miettimään tätä elämän tarkoitusta...

Eipä paljon näy tuosta karvakasasta. ;)

Y- nahka valjaat

Isänpäivä kattaus...

Ilpo 9viikkoa

2008-11-06T19:00:00+02:00

Mamma kävi eilen katsomassa Nooran, Tomin & Oivan uutta vaavia.Pikkuisen nimi on Ilpo ja ikää vasta 9viikkoa. Me pojat ei päästy mukaan. Kuultiin vain kuinka hirmu söpö riiviö se oli... Tänä vuonna on monelle tullut pieni koira vaavi... Taitaa olla oikea puumi menossa :)

Oiva & Ilpo

Ilpo odottaa >mitä se mamma antaa...

Painia(Oispa äänet mukana :))) )

Sääriluiden ilta...

2008-11-05T09:07:00+02:00

Meillä on ollut viimepäivät vaisu ja surullinen ilmapiiri... Popi makaa apaattisena ja mä syön /touhuun yksin. Popi on toipilaana. Mamma on ollut surullinen Popista,pentu kuolemista ja tietenkin siihen vaikutti Romeon muistopäivä. Kun kaikki tulee yhteen syssyy niin väkisinkin kodissa on latistunut tunnelma. Meijän mamma on niin herkkis ja kukapa nyt ei olis, jos vähänkin välittää koiristaan... Mamma on kovin huolissaan Popin voinnista... Mutta yritetään nyt kertoo jotain piristävääkin. Kuvista näette mun lempi puuhani eli SYÖMISEN !!! Tulee ainakin tuo pureskelu tarve tyydytettyä päivänaikana. Meillehän tuli su illal nuo hirvenluut parvekkeelle. Mä en sit päässyt koko iltana enkä yönä sinne. Kiljuin oven takana,mutta ovi ei auennut >tylsä mamma. Mamma sano mulle, että jos päästää mut sinne syön koko yön. Nooooooo tottahan se kyllä on,mutta kun syöminen on niin kivaa... Mä syön välillä noi Popinkin luut,kun sille ei maistu ;) Myös siivoan muruset> olen joka kodin rikkaimuri hieman karvaisempi versio vain...

Sääriluu työn alla...

Kuka päästäis meijät pois...

Romeon muistopäivä 1999-2005

2008-11-04T10:09:00+02:00

Et jättänyt tyhjää tilaa, vaan rakkauden täyttämän muiston.

Älä sure sitä, että yhteinen aika on mennyttä, vaan iloitse siitä, että se on ollut.

Kuolleiden todellinen hauta on elävien sydän.

(Bach)

Kolemvuotta on siitä tänään, kun ensinmäinen leoni lähti sateekaarisillalle.Kuva on valitettvasti huono,koska on skannattu versio ja muita kuvia en saa tähän. Mutta kuva kertoo edes jotain rakkaasta nallestani. Ikävä on yhä,mutta se on muuttanut muotoaan näinä vuosina. Muistot jotka ovat kultaakin arvokkaamat säilyvät mukanani aina. Tiedän että olet aina luonamme minne kuljemmekin, vaikka emme sua enää nää... Olit meille niin äärettömän rakas !

Sunnuntain leolenkki

2008-11-03T09:27:00+02:00

Viikonloppu oli tapahtuma rikas ja vauhdikas, johon mahtui iloa ja surua ... Näytelmien jälkeen lähdimme leolenkille,jonne kokoontui ennätys määrä leoja > 10 kpl. Metsä ja tanner jytisi,kun karhulauma paineli menemään pitkin mettää. Muutama vastaatulija hieman kauhisteli karhulaumaa,mutta onneksi kulkijoita ei ollut paljon liikkeellä. Amigo pikkuinen jaksoi hyvin painella pitkän lenkin Rasmuksen saattelemana :). Kaverukset olivat kuin paita ja peppu koko lenkin ajan...Meillä pojilla oli ilon päivät illalla,kun iso musta säkki saapui meille kotiin ;). Saimme Kuusamosta 27kg hirveluita,jotka odottavat osa vielä parvekkeella pakastusta. Amigo ulisi yöllä parvekkeenovella, että haluu ulos SYÖMÄÄN!!! Mutta mamma piti oven tiukasti kiinni ja pikkuinen antoi lopulta periksi ja paineli nukkumaan.

Amigon eka pentunäyttely

2008-11-02T13:04:00+02:00

2 sija.

TUOMARI: Marina Markio . Turun messukeskus epävirallinen pentunäyttely 5- alle 7kk

Hyväntyyppinen ikäisekseen. Hyvä pää, jossa selkeä sukupuolileima. Hyvät rungon mittasuhteet. Liikkuu tyypillisesti. Hyvä karva.

7kk- alle 9kk

Kuvassa : Arja Söderholm ja Vesa & Pontus