Mamma on viimeaikoina lukenut juttuja miten koirat eivät tule keskenään toimeen ja toinen joutuu vaihtamaan perhettä :(. Tämä juttu herättää mammassa pohdintaa siinä määrin, että on jopa ääneen puhunut perheessä tästä. Jos me pojat ei tulatais jossain vaiheessa juttuun keskenämme,mitä tapahtuisi... Mammalla alkoi jo ahdistus velloa siitä, että joutuisi jommasta kummasta meistä luopumaan. Mamman tuntien sen tekisi kaikkensa ja eikä luopuis meistä. Ratkaisu löytyisi ilmeisemmin kotia siis asuin kotia vaihtamalla ja rakentamalla tilat sellaiseksi jossa olisimme erillään,mutta emme missään häkissä. Toinen vaihtoehto olisi mamman perhe,joka ottaisi kyllä mielellään jomman kumman meistä. Mutta sekin surettaisi,mutta olisi parempi vaihtoehto kuin vieras paikka. Nämä ovat vaikeita asioita,mutta herättävät ajatuksia paljolti. Tähän asti meillä on sujunut hyvin ja mä lauman vanhinpana piän jöötä tolle ipanalle,joka kasvaa huimaa vauhtia :D. Toivotaan hartaasti, että me pysytään "veljeksinä" eikä muututa verivihollisiksi... Pohdintaa kerrakseen...
Kommentit