Tervehdys taas... Aika se vain rientää ja blogikin vaan jää unholaan. Paljon olen treenaillu noita lihaksii :) mulla on oma personaltrainerikin nimeltään Nemo. Sen kanssa olen painellut mäkiä ylös ja alas ja uimassakin olen vielä käynyt. Mammal vain meni yöunet tossa su- ma välisenä yönä... Mamma tapansa mukaan nyppi minusta takiaisia tai siis niiden siemeniä. Yleensä ne pakkautuu tuonne anturoihin ja muihinkin alaraajojen karvoihin yökh. Siinä niitä nyppiessä mamma löysi minun anturan vierestä patin. Saman värinen kuin anturankikin. Eli anturaan oli kasvanut ylimääräinen uloke. No sinä yönä netti laulo ja mamma luki kaikki mahdolliset varvasleikkaus, känsä/syylä kirjoitukset ja, jopa marsujen känsä vaivat netistä... Ja tietenkin kyynelehti. Ihmettelinkin miksi se niin kovin halailee, katselee/ tuijottaa mua, tutkii mun jalkaa, ja itkee. Selitys siis oli anturassa. Kuulemma ma työpäivä oli mennyt pipariski siinä mielessä ettei ajatus kulkenut. Ma iltapv me sitten huristeltiin eläinlääkäriin, jonne oltiin saatu aika. Onneksi jo ma ,muuten kai toi mamma olisi seonnut lopullisesti. Eläinlääkäri sitten tutki anturan ja totesi sen olevan känsä ja ilmeisesti sen sisällä kasvaa jonkin näköinen syylämäinen muodostelma. Ei poistoa tälläkertaa ellei ala vaivaamaan tai pikemminkin poistetaan, kun se vaivaa omistajaa enemmän (lääkärin toteamus). Samalla katsoin silmässäni olevaa ns. näärän- näppyä ei myöskään tehdä mitään. Kun ei siinämäärin vaivaa. Puntarissakin piti käydä :) 56kg meikäpoika nyt sit painaa ja sen on kuulemma hyvä paino... Hitaasti,mutta varmasti. Ja muutenkin kuulemma näytän hyvältä en enään laihalta ruikulta ;). Olen saanut kuulemma hyvin lihaksia hiphei... ja massaa. Harjoitukset jatkuu... mammalta putos kivi sydämmestä ja nukkuikin seuraavan yön kuin tukki ja flunssakin siihen meinaa iskeä tämän kaiken jälkeen. Ymmärrän kyllä mistä moinen murhe minusta. Mammallani on vain vieläkin ns.tuoreessa muistissa Romeon tapaus patteineen. Niin ei ihme kun säntää joka patista lääkäriin ja hyvähän se on että pitää minusta hyvää huolta. Olen niin RAKAS mammalleni ja tietenkin koko perheelle. Kyllä siinä muukin perehe pelästy pattiani. Mutta nyt kaikki hyvin loppu hyvin !!! Olen alkanut juomaan Ternimaitoa ruokalusikallisen jokapäivä. Se kuulemma vahvistaa immuniteettiä yms. Myöskin tuota Aloeveraa välillä käytän. Tekee meikä pojalle hyvää :) Tänään taas pääsen riekkumaan sydämmeni kyllyydestä ah IHANAA. Palailen taas.